Muumitalon harjakaiset juhlittiin vasta joulun jälkeen, koska en jaksanut mokomasta stressiä ottaa vaikka osat olivatkin jo valmiina. Ja olisihan ne voinut syödä vaikka sellaisenaan, mutta halusin kuitenkin nähdä miltä se näyttää pystytettynä kun sen parempaa suunnitelmaa en kokoamisesta tehnyt. Tein kuusi seinä palaa, joista päätyivät lopulliseen vain viisi. Myös ovi unohtui, jotta olisi voinut laittaa ledituikun sisälle palamaan.

Piparkakkutalon kiinnitykseen sain hyvän vinkin, että sokeriin kannattaa lorauttaa siirappia. Laitoin pannulle (suurinpiirtein) 1/2 dl tummaa siirappia ja 1 dl taloussokeria. Näyttää paljon herkullisemmalta ja pehmeämmältä, eikä haitannut liimausominaisuuksia. Piparkakkutalon osat tarrasivat lujaa kiinni sokeri-siirappisekoituksella ja kovettui nopeammin kun olisi ehtinyt osia liimailla.

Tänään kävivät serkut herkuttelemassa ja pöydällä on enää puolet pohjasta ja kaksi seinää. Viime vuonna jäi piparkakkutalo tekemättä, mutta tämä on kyllä hauskaa joulupuuhailua ja lukisin jo perinteeksi (vaikka sitten vasta näin joulun jälkeenkin). Ja talon tuhoamisessa on jotain symbolista. Joulu on ihanaa aikaa, mutta on myös virkistävää keskittää katseet uuteen vuoteen!