Satunnaiset





Ei se aiemmin mainitsemani tehtävälista tunnu lyhenevän, vaikka miten yrittäisi. Onko tämä vain minun subjektiivinen kokemus vai onko tässä nimenomaisessa vuodenajassa jotain merkillistä? Jotain mikä tuntuu pysättävän ajan, mutta toisaalta kiiruhtaa kelloa liikaa eteenpäin. Suoraan sanottuna työpäivät tuntuvat matelevan, kuten poikani sanoisi "aivan mahdottoman, ihan kerrostalon, pitkiltä" ja kun töistä kotiudutaan ja riisutaan ulkovaatteet, onkin mystisesti jo nukkumaanmenoaika. 

Kaikenlaista on touhuttu, sairasteltukin viime viikolla. Mutta jotenkin arki tuntuu tahmeata. Blogeissakin tuntuu olevan hiljaista...

Kertokaa ystäväiset mitä teille kuuluu?

Kuvituksena kuvia viime viikoilta. Yhtä vinksallaan kuin allekirjoittaneen aivotoimintakin.

Kommentit

  1. Oon kyllä huomannut tahmeutta itsellänikin useamman päivän ajan. Tosin musta tuntuu, että päivät menevät hirmuista vauhtia, en vain saa tartuttua toimeen.. Uskottelen silti itselleni, että ulkoilu, kunnon unet ja hyvä ruoka auttaisi tässäkin olotilassa...kun vaan saisi itsestään edes sen verran puristettua, että nuo onnistuisivat.. Onneksi kevättä kohti mennään ja aurinkokin alkaa päivä päivältä enemmän lämmittämään. Energisempiä hetkiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa siinä mielessä etten ole ainoa. Mulla tällä hetkellä väsyttää eniten yöheräily kun on nämä perinteiset suonenvedot ja vatsakrampit. :D Mut onneksi tuo aurinko nyt vähän virkistää. Samoin sinne, kevättä kohti mennään. <3

      Poista

Lähetä kommentti