Riimiparit

maaliskuuta 27, 2015

Jos nyt täysin yliväsyneenä skippaan koko aiheen vähäunisesta ensimmäisestä mammalomaviikosta ja kipeästä lapsesta, ja yritän edes kertoa jotain hieman hupaisampaa. Tuo poitsu on kova puhumaan ja sanavarasto on todella laaja. Mielestäni hänen kohdalla meni juuri niin kuin monesti sanotaan, että toiset kehittyvät kielellisesti ja toiset motorisesti. Tää jäbä oli nimittäin aika kömpelö vielä vuosi sitten.

Eevsku on jostain keksinyt käyttää termiä "riimipari" kasvattaakseen tuota sanaista arkkuaan. Vähintään kerran päivässä kuulemme näitä riimipareja, toisiinsa rimmaavia sanoja. Niitä, joita myös ainakin 4-vuotisneuvolassa kysellään. Jossain kohtaa tämä riimien keksiminen muuttui kuitenkin sanaväännösleikiksi, jossa jokaisesta sanasta vaihdetaan vain ensimmäinen kirjain p-kirjaimeksi.

Usein sanat ovat sellaisia epäsanoja kuin:
laatikko - paatikko
hiukset - piukset
ruukku - puukku

Sitten on myös niitä jokaisen neljäveen lemppareita, kuten:
Hylly - pylly (No okei onhan se aika hauska riimipari!)
Reppu - peppu
Tissi - pissi, myös variaationa hissi ja pissi
Ja jos ei muuten, niin alkuperäisenkin sanan voi keksiä, jotta riimi onnistuu, kuten hippeli ja pippeli.

Ihan miälenvikast läpändeerost. Ainakin herran omasta mielestä.


Erityisen hauskaa näistä "riimipareista" tai liimipaleista, tekee se, että lapsi itse monesti innostuessaan luulee jatkavan sitä mautonta epäsanojen linjaa, mutta me vanhemmat kuullaankin niissä jotain muuta. Riimiparien eliitti on myös tilannesidonnaista, eikä keksimällä keksittyjä.

Kalakeitto - palapeitto
Maasto - paasto
Jano - pano
Mummi - pummi
Halli - palli
Selfie - pelfie

En sitten leffateatterissa lähtenyt korjaamaan viimeisintä, riemunkiljahduksen saattelemaa, ahaa-elämystä. "Kultarakas, se on belfie eikä pelfie..."

P.s. R-kirjain ei vielä poitsulta suju ja se korvataan perinteisesti l-kirjaimelle. Tänään pelasimme lautapeliä olkkarin lattialla. Minä muhkeassa olomuodossani risti-istuntaan vaivalloisesti vääntäytyneenä. Jossain vaiheessa vahingossa varastin vuoron, johon E tietysti kiljaisi: "Heiiii, senkin valas!"

Isimies yritti hetken pitää pokkaansa, mutta turhaan...

You Might Also Like

8 kommenttia

  1. Hih, valaaksi E:kin minua kutsui silloin kun maha alkoi olla aika piukea.. :)

    VastaaPoista
  2. Hahah huumorintajuinen pikkukaveri! Meillä asustaa samanikäinen vitsiniekka, jonka jutuille saa usein nauraa vedet silmissä. Hauska tuo teidän pojan mieltymys juuri P-kirjaimella alkaviin riimipareihin :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat ne kyllä aika vitsiniekkoja tosiaan. :D Joo, tuo P-kirjain tai olla aika yleinen, mutta tällä tyypillä tuntuu menneen ihan yli se. :D

      Poista
  3. meillä meni ihan samoin esikoisen kanssa, ei vieläkään 3,5-vuotiaana oikein mielellään kiipeile tai laske liukumäkeä mutta puhuu harvinaisen fiksuja ja kekseliäitä juttuja. pikkusiskonsa 1,5v kyllä kiipeilee senkin edestä, mutta ei sano vielä sanaakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyllä tuntuu monesti menneen juuri näin tuo jako. Ja käyhän se järkeenkin aika hyvin.

      Poista
  4. Meillä on kans nyt niin pinnalla tuo p:n tunkeminen sanojen etukirjaimeksi! Eniten sitä tuo kohta 4-v neiti käyttää nimistä (äiti-päiti jne).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että se on tosiaan aika monella. Ja toiset ei sitten pääse siitä yli ollenkaan. :D

      Poista

INSTAGRAM | @lindsonja

Uusimmat postaukset