2905g puhdasta rakkautta

toukokuuta 10, 2015


Olisi niin paljon asioita, joita haluaisin kertoa - ja kerronkin, kun vain saan ajan riittämään. Haluan hehkuttaa teille suloista vauvakuplaani, kertoa teille ihanan synnytystarinan, ajatuksia imetyksestä, äitiydestä (ja myös isyydestä), kirjoittaa isoveljestä isolla ii:llä. Toisaalta haluaisin kertoa myös siitä, miten yllätyin työn määrän lisääntymisestä, vaikka vauva ei tee muuta kuin syö, nukkuu ja kakkaa. Vuorotellen. Koko ajan. Tai väsymyksestä...vaikka fiksumpaa kuin siitä kirjoittaminen, olisi nukkua se aika.

Mutta asiaan. Eli vauvaan. Tai ehkä minuun ja vauvaan. Olemmehan toistaiseksi yksi yksikkö, ainakin vauvan mielestä - ja kyllä vähän minunkin. Vappupallomme poksahti aatonaattona. Pituutta hänellä oli 50 cm ja painoa 2905g. Vastoin kaikkia odotuksiani. Olin täysin varautunut esikoista isompaan vauvaan. Siis esikoisen syntymäkokoa isompaan. Luojan kiitos. Parhaani kyllä yritin läpi raskauden suklaata syöden, joten eipä käy ainakaan äitiä syyttäminen.


Vauva on ihana. Myönnän, olen hitaasti lämpeävä, jopa omia vauvoja kohtaan. Rakkaus roihahti heti salissa ja itkimme kilpaa kaikki kolme. (Isi voitti!) Sairaalassa tuijotimme toisiamme silmiin kaksi päivää ja mietin, että kuka sinä olet? Ainakin hassuin, suloisin ja ruttuisin näkemäni pieni ihminen. Oletko todella minun? Saanko muka oikeasti viedä sinut kotiin?

Pian olemme tunteneet jo kaksi viikkoa ja alamme koko perhe päästä hieman jyvälle uudesta perheenjäsenestämme, että mikä hän on oikein miehiään tai siis vauvojaan. Aika rauhallinen tapaus. Paitsi jos palvelu ei pelaa pienistä vihjeistä, niin käytetään koko äänialaa kerralla. "Kun sanotaan, sanotaan asiasta" -mies. Hän ei myöskään kakkaa märkään vaippaan, saati nuku sellaisessa. Tai sitten tämä äiskä ei vain muistanut, että niitä kuluu pieni paketillinen päivässä.



Päivät kuluvat aivan liian nopeaan. Yritän tallettaa kaikki hetket, ilmeet, tuhinat ja jopa ne tuoksut väsymyksestä hatarille muistilevyilleni. Aika on kulunut vapusta äitienpäivään ja en voi vieläkään uskoa, että olet täällä. Osana minua ja meitä.

Tervetuloa maailmaan rakas Pesonen!

You Might Also Like

9 kommenttia

  1. Pusipusi! Ja onpas ihanat pöksyt Pesosella! ;)

    VastaaPoista
  2. Onnea vielä! <3 Aika menee kyllä niin nopeasti. Mun vauva on jo n. 6-kiloinen pötkylä ja niin iso mun mielestä. (täytti eilen 8viikkoa) Mä oon ihan surrut sitä miten nopeesti ne ekat viikot meni kaikessa hässäkässä, muistanko niistä edes mitään?

    VastaaPoista
  3. Tuhannesti onnea pienestä ihanasta Pesosesta <3 kerrassaan hurmaava pieni mies <3 Tuhannesti onnea ja rakkautta teille!

    Oikein ihanaa äitienpäivää!

    VastaaPoista
  4. voi että. onnea vielä tästä söpöläisestä <3

    VastaaPoista
  5. Ihana pieni <3

    Toisen lapsen jälkeen itse yllätyin täysin siitä ihan ÖVERISTÄ vauvakuplasta! Olin toki älyttömän rakastunut ensimmäiseenkin, mutta toisella kerralla puuttui se pahin stressi ja apuaenmäosaa-fiilis, niin pystyi ensimmäiset kuukaudet olemaan vain vauvahumalassa.

    Ja heh - kolmannen kohdalla taas shokeerasi se, että meillekin näköjään voi tulla itkevä vauva ;)

    VastaaPoista
  6. Paljonsti Onnea koko perheelle!!

    VastaaPoista
  7. Ihanasti kirjoitettu <3 Suloinen pieni <3

    VastaaPoista

INSTAGRAM | @lindsonja

Uusimmat postaukset