Kameran takana

by - 23.45

Mökkiviikonloppua pukkas taas. Tänä viikonloppuna kuitenkin kamerakin on saanut lomailla enemmän. Juhannuksena häkellyin järvimaisemasta ja jokainen taivaanrannan sävy piti ikuistaa. Nyt ajattelin katsella enemmän tuota järveä ilman kameran linssiä. Ja ehdinpä paremmin potkia palloa ja lapioida rantahiekkaa esikoisen kanssa. Jälkeen huomasin, että juhannuksena oli ihan liian (muka) kiire kuvata, tehdä ruokaa, syöttää vauvaa ja järjestellä paikkoja. Nytkin ärsyttää, että sotkua on, mutta yhdessä touhuamisen ilo on ärsytystä suurempi.

Teimme muuten rantaan niin syviä kuoppia, että pohjaveden "ideakin" tuli vahingossa opetettua lapselle. Oli se kyllä aikuisestakin jännittävää kun kuoppa alkaa täyttyä vedellä itsekseen pohjasta käsin. Näiden reaaliaineiden opettaminen kuuluu itseoikeutetusti mulle. Mies ei vaan taida aina jaksaa innostua mun knoppitiedoista. (Etenkin kun on pakko saada tarkistaa asiat, joita en tiedä, heti Googlesta ja tietysti selittää muille...vaikka keskustelu olisikin jo siirtynyt seuraavana aiheeseen.) Jos olisin opettaja, olisin ehdottomasti mantsan tai hissan maikka.

Juhannuksen päätteeksi kävin vielä kuvaamassa kummipojan yksivuotiskuvat. Ihana poika, joten mikäs siinä kuvatessa. Ja kuvausmiljöökin mahtava kotipihan koivikko. Suloisia kuvia tuli ja hyviä tilanneotoksia siinä sivussa. Perheen kissatkin löysivät sisäisen mallin itsestään ja molemmat vilahtelivat kuvissa aina välillä taustalla. Tässä muutamia fiiliskuvia viime sunnuntailta.


Pakko muuten heittää tällainen ärsyttävä koukku. Tänäänkin on kuvattu. Yhtä tulevaa Blogiringin kampanjaa varten nimittäin. Kuvasimme isomman pojan kanssa v i d e o t a. Ensimmäistä lajissaan tässä blogissa. Kääk! Pitäkäähän peukut pystyssä, että onnistun videon leikkaamisen kanssa. Raakamateriaalista tuli ainakin ihan loistavaa!

You May Also Like

0 kommenttia

top social