GAME ON

by - 21.42

Ihanaa kun joku jo ehti kommenttiboksissa huhuilla. Hirveä ikävä blogia, mutta ihanat helteet tulivat sotkemaan tätä pakkaa entisestään. (Meillä on vieläkin muuttolaatikoita purkamatta!) Mutta n y t vihdoin täällä taas. Parin viikon blogitauon jälkeen on hyvä avata tili pienellä itsensä kehumisella. Tai oikeastaan koko meidän mahtavan perheen.

Arkihaasteita riittä, eikä parisuhteessakaan olla (aika isoilta) karikoiltakaan vältytty. Meidän "seukkaaminen" on jatkunut jo niin pitkään, että jos olisimme heti saaneet lapsen, niin se menisi nyt yläasteelle. Tsiisös! Me ollaan aika rentoja tyyppejä, mutta sitten kun joudumme toistemme kanssa risteykseen, niin pois alta oksat ja männynkävyt. Toinen on sellainen, että on vaikea päästää vit...ärsytyksestä irti ja toinen (eli minä, haha!) on sellainen, että räjähtää nopeasti - joskus sanoo myös pahasti - ja sitten se on ohi. Kumpikin tyyli kuitenkin varmistaa sen, että myös se osapuoli, jolla vielä hetki sitten oli kivaa - ei ole enää.

Eiku niin kehua piti.




Loppupäivästä menimme temppuilemaan trampalle. Kyllä, koko perhe. (Tai no ei kokokoko, vauva jäi vaunuihin.) Naapurin mies, jota en ole tavannut on monesti nähnyt minut muutenkin siellä ja aina moikannut. Tietääköhän edes moikkaavansa perheen äidille eikä naapuruston uudelle teinille. Seuraavaksi piti harjoitella esikoisen kanssa nappulakisoihin. Olin näyttämässä kuinka pituushyppy tapahtuu, mutta mies löysi maasta vesipyssyn ja alkoi ruiskia.

Hetken päästä sotatanner jo tömisi. Kaksi aikuista ja lapsi juoksevat päättömästi ympäri pihaa. Ruiskien toinen toisiaan Super Shootereilla. Huutaen tietenkin, kun niskaan sataa kylmää vettä. Yksi oli selvästi voitolla ja oli otettava vankilasäännöt ja hakea ämpäri, jotta saamme hieman tasoitusta ja myös isi kasteltua. Puoli tuntia myöhemmin ainakin minä olin jo läpimärkä. Huomenna kenties vähän sattuu vatsalihakset kaikesta nauramisesta.

Että terve vaan uudet naapurit! Ehkä ne ajatteli, että vitsi miten rentoja tyyppejä. Tai sitten ne alkoi varoitella lapsiaan...

Näin jälkeen (takapuoli märkänä) ajateltuna, toivottavasti nämä ovat sellaisia hetkiä, jotka lapset muistavat lopun ikänsä. Ja toivottavasti näitä ex tempore hassutuksia on edessä vielä paljon lisää. Takana on juuri muutto ja paljon stressiä kertynyt. Vesisota rentoutti varmasti kaikkia. Siinä kun hiivit talon nurkalla peläten, että kohta tulee kylmää kyytiä, niin ei paljon arkihuolet paina.

Meillä on niin ihana perhe. Paras!

Game over.

You May Also Like

8 kommenttia

  1. Allekirjoitan viimeisen lauseen! Te ootte maailman paras perhe <3

    VastaaPoista
  2. Kivan kuulosta! Noi "Meillä on niin ihana perhe"-hetket kantaa aikuisillakin niiden päivien yli, kun tulee huudettua turhasta tai muuten oltua ei niin johdonmukainen ja ihana vanhempi :)!

    VastaaPoista
  3. Ihanaa!! Tuollaiset hetket on elämän suola!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Vieläkin naurattaa tää hetki. :DD

      Poista
  4. Ihan loistava tempaus!! Ja nää on just parhaita hetkiä elämässä <3

    VastaaPoista

top social