Valmistautuminen vauvan tuloon

by - 17.35



Raskauden näkymistä blogin puolella on toivottu enemmän. Erityisesti tuli toive kertoa valmistautumisesta kolmannen lapsen tuloon. Jos olisin vähäsanaista ihmistyyppiä, voisin kuitata tämän aiheen muutamalla kirjaimella "en ole". En siis ole juurikaan valmistautunut, kuten en myöskään osaa puhua lyhyesti.

Idea tähän aiheeseen tuli lukijalta siitä näkökulmasta onko toinen lapsi on väliinputoaja vauvatarvikkeiden hankinnan suhteen? Sopii hyvin teemaan, sillä esikoinen on viime päivinä hokenut kuinka on tietysti voittaja eli hän sekä toiseksi tullut ja kolmas onkin sitten häviäjä.

Oma perstuntumani sanoo, että kolmen lapsen perheissä useammin kahden ensimmäisen ikäero on pienempi ja kahden pienimmän ikäero vastaavasti hieman isompi.

"No josh nyt ykshi vielä?"

Näin ollen varmasti käykin juuri niin, että keskimmäinen käyttää niitä esikoiselle hankittuja tavaroita kun kolmannen kohdalla kehitys on kehittynyt ja markkinoille tullut paljon uusia kiinnostavia tuotteita. Tai kahden jäljiltä on jo myyty tai annettu pois ja kolmannelle joutuu (tai saa) hankkia uusia.

Meillä taas tilanne on aika tasan näiden kahden pienimmän suhteen. Olimme ehtineet laittaa esikoisen vauva-ajalta paljon tavaroita kiertoon (kun poikien ikäero on hieman vajaa viisi vuotta). Joten jo siksikin tuli hankittua paljon uutta toiselle lapselle. Vastaisuudessakin aion laittaa suurimman osan esikoisen vaatteista kiertoon, enkä jätä odottamaan. Fillarit ynnä muut isommat hankinnat kuitenkin jäävät. Vaatteiden suhteen maku ehtii muuttua niin monesti tuona aikana kun ne odottaisivat uutta käyttäjäänsä kasvavaksi sopivaan mittaan.

"Tämä raskaus on mennyt niin hurjaa vauhtia, että en ole ehtinyt edes aloittaa kolmatta keskeneräiseksi jäävää vauvapeittoa."

Nyt emme luopuneet juuri mistään ja kaikki tarvittava on jo olemassa. Olen kärsinyt jopa huonoa omatuntoa siitä, että en ole valmistautunut vauvan tuloon juuri mitenkään. Toki henkisellä puolella on tullut tehtyä ajatustyötä kolmen lapsen äitiydestä. Tämä raskaus on mennyt niin hurjaa vauhtia, että en ole tällä kertaa ehtinyt edes aloittaa kolmatta keskeneräiseksi jäävää vauvapeittoa! Tosin alkuraskauden hormonipöllyissä ostin esikoisen peittoon lisää lankaa, jotta voisin neuloa sen valmiiksi.

Joskus ihan ihailen itsekin omaa optimistisuuttani!

Raskausviikkoja on nyt koossa reipas 36 ja meillä on tähän mennessä hankittuna: Edullisesti saatu turvakaukalon telakka ja ystävän vauvalta pieneksi jääneitä vaippoja sekä kuvassakin näkyvä Raskauskeijulta saatu imetyskoru.

Tämä valmistautumattomuus olisi potentiaalinen huono äiti -hetki ellei useampi kanssaäiti olisi todennut jo etukäteen, että "se kolmas vaan ilmestyy kuvioihin". Että ei sitä melkein edes huomannut. Minullekin yksi tuollainen synnytys, kiitos! Vaikka monesti muuten olen sellaisista synnytyksistä kuullutkin. "Että sieltä se vaan tuli."

Miehiltä siis. Kuullut.

Ensimmäisen kohdalla sitä oli luonnollisesti niin innosta soikeana, että pinnasänkykin oli tässä vaiheessa pedattuna jo monta viikkoa. Sitten se pölyttyi ja lakanat piti (tai siis sai) pestä uudelleen. Enkä tiennyt yhtään mitä odottaa, kuinka paljon vauva rajoittaisi ja saisiko sitä edes mitään syödyksi ilman pakkaseen hamstrattua ruokaa. Nyt se kylmänä tai jäisenä syöty ruoka on jo arkipäivää muutenkin.

Mitä vielä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Meillä vauvan tuloon valmistautumista rajoittaa myös hieman yläkerran keskeneräisyys. Mikäli vauva malttaa lasketun ajan tienoille, niin sekin ehtii vielä valmistua ja saamme paremmin tilaa vauvan tavaroille. En ole järjestänyt vauvanvaatteille paikkaa, sillä hyvin todennäköisesti se tulisi vielä muuttumaan. Olen myös onnekas, että raskaus on sujunut tähän asti (iltaisia iskiaskipuja lukuunottamatta) niin hyvin, ettei senkään puolesta ei ole kiirettä saada vauvaa ihan vielä sylin puolelle. Sisarusrattaat pitää hankkia, mutta toisaalta tietää, ettei sen suhteen ole kovin kiire. Vaatteita on enemmän kuin tarpeeksi, mutta varmasti vielä innostuu hankkimaan tulokkaalle jotain ihka omaakin.

Kokemuksesta on jo oppinut senkin, että mikäli kaikki vain menee edes suunnilleen kirjan oppien mukaisesti, niin elämä ei pysähdy. Kaupat on auki, lapset tappelee ja mies osaa käyttää pesukonetta jos syntymähetkellä vaatteet onkin vielä pesemättä.

Sinua odotetaan, mutta toistaiseksi vielä hyvin maltilla! <3

You May Also Like

0 kommenttia

top social