Blogimaailmassa on tasa-arvon lisäksi kuhistu blogiskenen evoluutiosta. Millaisiksi blogit ovat muuttuneet ja ovat vielä muuttumassa. En usko, että monikaan lukijoista on kovin paljon tähän kiinnittänyt huomiota, mutta tämä keskustelu oli tarpeellinen itselleni. Sain ihan hurjasti energiaa tästä skenen sisäisestä keskustelusta, että missä me oikein nyt ollaan ja kävi ilmi, että moni muukin on pohtinut paljon omaa paikkaansa blogimaailmassa.

Olen jo pari vuotta ollut ihan kriisissä tämän harrastuksen suhteen. Rakas harrastuskenttä on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen, eikä aina oikein tiedä onko se hyvä vai huono asia. Ehkä se ei ole kumpikaan. Se vain on. On paljon puhuttu blogikuplan puhkeamisesta ja blogien katoamisesta. Itse luulen, etteivät blogit ihan pian vielä katoa, mutta jotain muutosta tarvinnee.

On puhuttu siitä, ettei blogien sisältö ole enää niin aitoa ja autenttista kuin joskus. Mutta klassikko "minun päiväni" -postaus tuntuu aika hitaalta täällä blogin puolella, kun snäpissä tai IG stoorissa sen olisi nähnyt jo lähes reaaliajassa.

Ehkä pientä rosoisuutta blogosfääri kaipaa, mutta toisaalta se koskeeko vain murto-osaa blogeista? Tai sanokaa nyt joku, että teidän listoilta löytyy vielä niitä "vanhoja kunnon blogeja", niitä päiväkirjamaisia? Pitääkö aina olla jotain todella fiksua sanottavaa vai käykö vähän kevyempi diipadaapa välillä? Entä blogikuvitus, jos kuvaa ei voisi kehystää seinälle niin sopiiko se blogiinkaan?

Omassa blogissa kynnys puhelinkuviin on todella korkealla, välillä on sitä kokeillut. Ei istu. Ei tunnu hyvältä, mutta muiden blogeissa se ei häiritse. Tässä teille kuitenkin esikoisen uuden, vasta valmistuneen, koulun upeaakin upeampi aula #nofilter.

Luen monia ihania bloggajia ja kirjoittajia, juuri heidän upeiden tekstien takia. Kuvista viis. Vaikka visuaalinen olenkin.

Miksi ja miten sinä päädyit tänne? Mitä haluaisit täällä nähdä tai kuulla? Sana on vapaa. <3

Päätin tehdä tästä päivästä tällaisen my dayn. Olen pitkään pohtinut, että miksi arki tuntuu kiireiseltä, jumitanko liikaa somessa, mihin aika katoaa. Arki tuntuu jatkuvalta tulipalojen sammuttamiselta. Ja tämäkin päivä oli juuri sellainen.

Keskiviikko 8.11.2017

6.30 
Kuopus heräsi. Imetys vol 1. Kello herättäisi vasta 7.15. Herätyksiä yön aikana taisi olla kaiken kaikkiaan seitsemän, jos kaikkien lasten yölliset tarpeet lasketaan.

7.15 
Torkku.

7.30 
Herätys ja puuron keittoon (eli mikroon). Laitan nopeasti yöksi unohtuneet pyykit kuivumaan ja uuden koneellisen pyörimään. (Miksi muuten vaalea pyykki ei ala haista, mutta tumma haisee aamulla ummehtuneelle jos jää yöksi koneeseen?)

Keittiön raivaus osa 1. Lasten herättäminen aamupalalle, perusmaanittelut pukemisesta/syömisestä/nytreippaasti/myöhästytään/plaaplaaplaa. Vauva vaipan ja vaatteiden vaihtoon. Itselle smoothie mukaan.

Ja oikeasti tässä kohtaa tajusin, että itsekin pitää vaihtaa vaatteet.

8.40 
Lähdettiin hieman myöhässä koululle. (Koulu alkaa 8.45.)

9.00 
Takaisin kotona. Aamukahvin keitto ja keittiön siivous osa 2. (Tiskikone päälle)

9.30 
Valmistautumista taas lähtöön. Menemme koko perhe (paitse itse koululainen) tutustumaan esikoisen uuteen kouluun. Rattaiden ja tavaroiden pakkaus, pikkupoikien ulkovaatetus. Mies tulee töistä hakemaan meidät vartin päästä. Imetys vol 2.

10.00-11.15 
Kiertelyä aivan todella upean koulun pihalla ja sisätiloissa sekä koulureittien läpikäyntiä (liikuntapainotteisen koulun pihalle ei saa ajaa autot vaan koululaiset jätetään kauemmas koulusta). Koulu on aivan upea. Kuin joku Googlen pääkallopaikka. Uusinta teknologiaa ja todella kaunista muotokieltä. Hyvin viihtyisä, inspiroiva ja jopa epäkoulumainen. Hyvällä tavalla.

11.30 
Kotona taas ja lounasta äkkiä kehiin. Imetys vol 3. ja vaippahommat. Keskimmäiselle eilistä riisiä ja jauhelihaa. Itselle revin ja pilkoin salaatin suoraan lautaselle. Puhelu iltapäiväkerhon vetäjän kanssa. Viimeisten kirppiskamojen hinnoittelua. Jälkiruokakahvi. Keittiön (pieni) fiksaus osa 3 taas lounaan jäljiltä.

12.50
Pikkupoikien ja kirppiskamojen roudaus autoon ja esikoista hakemaan koulusta.

13.10
Esikoinen esittelee löytämäänsä perhosen näköistä apilantapaista kasvia. Ajamme kirpparille. Vauva heräsi kun pääsimme perille ja päiväunet väliin jättänyt keskimmäinen riehuu esikoisen kanssa leikkipaikalla kun yritän järkkäillä kirppishyllyä. Sompailen kaikkien kolmen lapsen ja kirppiskamojen hintatarrojen välillä pari tuntia. Hiki valuu.

15.15
Istumme autossa. Löysin kipputorilta keskimmäiselle uudenveroisen juniorituolin kun uskollinen TrippTrapp muuntautuu ensi viikolla jälleen syöttötuoliksi. Tilanne plusmiinusnolla kun hyllystä vietiin jo heti tavaraa. Ajamme kotiin pikaisesti kaupan kautta.

Matkalla viestitän ystävälle, että kahviterapiatreffit sopii sittenkin. Ostin tummaa suklaatakin, mutta unohdin tarjoilla. Kotona pikasiivous kun lähtiessä tuli taas huiskittua tavarat hujan hajan. Ja vauvan imetys vol 4.

16.30
Ystävä lapsineen saapui makaronipussin kera. Uunissa paistuu kanafileet koko porukalle. Kun lapset (5/6) ovat syöneet, yritämme epätoivoisesti hätistää heidät yläkertaan leikkimään. Keitämme terapiakahvit. Jossain välissä keittiön siivous osa 4 ja tiskikone taas päälle. Vauva syö viidennen kerran. Lapset leikkii, sekoilee ja huutaa. Äideillä riittää juttua kun edellisestä terapiakahvittelusta on vierähtänytkin jokunen tovi.

19.30
Kylläpä aika riensi. Kämpän siivousta porukalla muksujen jäljiltä. Iltapuurot pikkuisille. Mies meni töistä suoraan kouluun ja saapuu kotiin parahiksi iltasekoiluihin. Esikoisen läksyt työn alle viivana. Vieraat lähtevät, lukuläksy jatkuu ja iltatoimet tehdään loppuun.

20.30
Keskimmäinen on valmis sänkyyn ja laulan hänen kanssaan kuiki kuiki tätösen. Muistan taas täyden pyykkikoneen ja menen vauvan kanssa laittamaan pyykit. Esikoinen juttelee isin kanssa. Keskimmäinen pomppii sängystä pyykkikaveriksi. Menee ylikierroksilla, mutta pyykkien jälkeen esikoinenkin on valmis nukkumaan. Sekoilevat taas hetken yhteisessä huoneessaan, kunnes pian päiväunia nukkumaton taapero kuorsaakin touhukkaan päivän jälkeen hyyyvin raskaasti.

21.00
Vauvan imetys vol 6. Toisen whatsapp-viestittelyä muutamaan eri ryhmään, päivän aikana tullut ihan älytön määrä viestejä vaikka jossain välissä ehdin niitäkin selata jo aiemminkin. Siirryn yläkertaan, jutustelemme nopeasti päivästä ja otamme miehen kanssa facetime-puhelun ystäville.

21.30
Teen itselleni puuron ja keitän iltateen. Selaan somea. Siirtelen kuvia ja alan kirjoittaa tätä postausta.

23.30
Postaus on valmis. Menen pesemään ripsivärit pois, koska ilmeisesti jossain välissä olin ehtinyt ne sutaista naamaan. Pesen hampaat ja todennäköisesti roikun vielä kertaalleen somessa (tai luen kirjasovelluksen kautta) sekä syötän pian heräävän vauvan vielä kertaalleen ennen nopeaa nukahtamista...

Huh, hengästyitkö? Mä hengästyin viimeistään tätä kirjoittaessa, mikä on hyvä kun en salille tänään ehtinyt. Hah!