Pics or didn´t happen

Yksi asia, jota oon suorastaan kadehtinut blogeista, on ihanat fiilistelyt kuvat erilaisilta brunsseilta. Brunssi sopii mun luontaiseen rytmiin ja kehon tarpeisiin. Kun saa nukkua pitkään, ottaa iisisti eikä kiirehtiä minnekään, syödä myöhäisen aamupalan (pitkään) - ja vieläpä hyvässä seurassa.

Blogivapaan aikana huomasin, että olen niin blogiutunut ja somettunut, että monia asioita ei ole tuntunut tapahtuvan ellei siitä ole todistusaineistoa jossain. Kaiken härdellin keskellä asiat unohtuvat, jollen voi palata siihen hetkeen. Pics or didn´t happen.

Meidän elämä tuntuu välillä olevan niin minuuttiaikataulutettua, että kuvien ja tapahtumien kertaamisen avulla ne syventyvät minulle. Ja niihin on myös mukava palata myöhemmin. Selasin juuri mun omat instagram-kuvat, mahtavia hetkiä, jotka olivat jo unohtuneet.

Kuulun myös niihin, jotka eivät ikinä saa kehitettyä kuvia paperikuviksi. Pitäisi kyllä aloittaa, vaikka jotkut onkin sitä mieltä, että nykymaailmassa se on turhaa. Mikä on ehkä myös tottakin. Palavasta talosta on perheen lisäksi helpompi ottaa mukaan pieni kovalevy kuin 25 kuva-albumia. Vaikka paperikuvien katselussa on kyllä oma hohtonsa...vaikka siinä tietokoneen diashowssa ois miten hienot hissimusat taustalla.

Niinpä, olinkin jo hetkellisesti unohtanut tämän ihanan alkusyksyn sunnuntaiaamun, kunnes kuvatiedostoja selatessa, se tuli eteeni. Tämä pitää ottaa pian uusiksi...

brunssi
brunssi2
brunssi3
brunssi4
brunssi5
brunssi6

Kommentit

  1. Mä oon miettinyt samaa noista paperikuvista. Mulla tulee lähinnä teetettyä vain lomakuvat paperisiksi, mutta muita selailen mielummin ehkä koneelta. Syy voi olla myös se, että vuodesta 2006 lähtien kuvien tilaaminen, voisi olla pienoinen projekti.
    Ja kyllä, brunssi ehdottomasti uusiksi!

    VastaaPoista
  2. Sepä se, kun niitä kuvia on niin paljon, että tarvis olla aika hyvä kuvatarjous et raaskis ees kehittää. :D Mut ehkä mä vielä jossain kohtaa tähän tartun.

    Todellakin uusiks!

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia :)! Ja puhut kyllä niin totta.

    Kiva ja kiitos, kun kävit kommentoimassa blogiini, niin löysin tänne uuteen paikkaasi. Jään ehdottomasti seuramaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Juuli! :)
      Mä huomasin muuten, että mulla jää usein kommentoimatta kun oon seurannu sua enemmän instan puolella sitten suorastaan hamstraan sun ihania blogipostauksia monta kerralla.

      Poista
  4. Ihana on tämä uusikin blogisi - tietysti! :)

    Mulla on tapana teettää digikuvista Ifolorin kirjoja - niitä on kiva selailla lasten kanssa. Niihin tulee valikoitua parhaat kuvat, koneella niitä on tuhansia ja tuhansia, kun en koskaan jaksa poistella turhia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, ihana sun kommentti - tietysti! <3<3<3

      Toi on niin älyttömän hyvä idea. Varmaan pääsisi tosiaan vähemmillä kuvilla myös ton kirjan suhteen kun pelkkiä kymppikuvia valitessa haluisi varmaan tuon ja tuon ja tuon... Niin laitan tämän käytäntöön...öh, joku ens loma sitten joskus. :D

      Poista
  5. Mä tein Lennistä paperillisen kansion ensimmäisestä vuodesta. Veetin kuvat tilasin, mutta edelleen seisoo laatikossa. Ei vaan jaksa tehä! :D Ifolorin tms kautta on kyllä huomattavasti helpompi koota kansio kasaan. Ja se on ihan totta, että kaikki kivatkin tekemiset unohtuu tosi nopsaa ellei oo kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on teetetty paperikuvia ainoastaan E:n kahdesta ekasta viikosta kun mies kävi innoissaan kehittämässä joka ikisen räpsäämäni kuvan - vielä tuplakuvina. :D Eikö ookin totta, että kuvista sitten muistaa, että mitä kaikkea onkaan tullu touhuttua.

      Poista

Lähetä kommentti