Kuorintavoide keittiöstä

En tiedä onko kyseessä twentysomething-iho vai ihan vain tämä syksy ja runsaat lämpötilavaihtelut – vai jokin yhteisvaikutus, mutta ihoni kuoriutuu pois. Jo lähes itsestään, ilman sitä kuorintaakin.

Yleensä ihoni ei tarvitse paljonkaan huoltoa, mutta ehkä pikkuhiljaa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen puoleen, jotta pysyisi hyvässä kunnossa jatkossakin. 

Viikko sitten huomasin, että iho on kovaa vauhtia uusiutumassa. Muistin kuulleeni, että sokeria voisi käyttää ihon kuorinnassa. En lähtenyt kesken suihkun googlettamaan, että mitenkäs se homma toimii, joten huusin vain oven raosta, että "Kulta, toisitko mulle vähän sokeria lasissa".

(Kröhöm. No okei, oikeasti se meni kai jotenkin näin:
- TUO SOKERIA!
- Mitä?
- TUO. MULLE. SOKERIA!)

Ja toi se. Vesilasissa, jossa oli myös vettä!

Ööö, siis ei...ku ihan vaan sokeria. Kuivana. (Ei sillä tavalla auennut idea kun suihkussa kuitenkin olin.)



Sain lopulta sitä sokeria (onneksi meillä ei ole sokeripaloja) ja mietin, että hinkataanko tämä nyt vain suoraan iholle. Kuulostaa aika rapsakalta. Näppäränä yhdistin suihkusaippuaa ja sokeria. En edelleenkään tiedä miten se olisi pitänyt tehdä, mutta ei ollut kova suksee. Iho hilseili suihkun jälkeen vain entistä enemmän.

Pari päivää myöhemmin törmäsin netissä kahvinporojen ja kookosöljyn yhdistelmään. Olin kuullut myös kahvinporoista aiemmin (siis kuorintakäytössä), tähän on tutustuttava tarkemmin. Kuulosti paitsi älyttömän herkulliselta, myös toimivalta idealta yhdistää porot öljyyn. Nyt luin jutun tarkkaan ja koin ahaa-elämyksen. Käytettyjä kahvinporoja! Huh. Ilman sitä artikkelia olisin todellakin hangannut kuivilla poroilla.


Innostuin ajatuksesta vielä enemmän. Jatkokäyttöä poroille, jotka menisivät muuten roskiin. Valmistin tökötin, noin suhteessa fifty-fifty. Pari ruokalusikallista kumpaakin, poroja ja huoneenlämpöistä kookosöljyä. Taivaallinen tuoksu ja koostumus. Hieroin tahnan iholle pyörivin liikkein. Kookosöljyn ansiosta porojen pesu iholta vaati hieman kärsivällisyyttä. Suihkutila näyttää tämän jälkeen kuin Moccamaster olisi oksentanut sinne, mutta kuivasta ihosta ei ole jälkeäkään!

Iholle jäi lempeä kahvin ja kookoksen tuoksu, eikä iho ole tuntunut niin sileältä ja pehmeältä pitkiin aikoihin. Ehkä viimeksi vauvana. Suosittelen.

(Ja halpaa ku saippua!)

Lukijat