Ei, en ehkä halua tietää – mikä minusta tulee isona

maaliskuuta 09, 2019

Niin kauan kuin muistan, olen harmitellut sitä, etten ole erityisen hyvä missään. Tai sanoisin, että  olen aina ollut hyvä varsin monessa, mutta koskaan en ole tunnistanut itsessäni mitään erityistaitoa. En ole hyvä piirtämään, olen hidas juoksija, huono ottamaan palloa kiinni ja vielä huonompi heittämään, laulua ei jaksa lapsetkaan kuunnella ja keittiössäkin tapahtuu katastrofeja.

Lapsena oli useita harrastuksia, koska olin kiinnostunut niin monenlaisesta tekemisestä. Sellainen lapsenmielinen uteliaisuus on pysynyt aikuisikään saakka. Halu oppia.

Jossain vaiheessa kun olin twentysomething tajusin, että minulle käy useasti niin kun opin jonkin asian hyvin – kiinnostukseni lopahtaa ja innostun jostain uudesta. Niin monesti olen ajatellut, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Kun näin tämän Emilie Wapnickin TED-talkin, maailma avartui ja samalla harteilta vierähti kivi. Ei minussa olekaan vikaa ja mikä parasta, en varsinkaan ole ainoa omituinen.

Erilaiset persoonallisuustestit ovat myös kiehtoneet aina. Minusta on hauskaa, että vaikka jokainen meistä tuntee oman itsensä kaikkein parhaiten, voimme silti oppia päivittäin jotain uutta itsestämme. Netti on ollut täynnä erilaisia testejä. En ihmettelisi vaikka ensimmäinen Internetin kautta lähetetty viesti olisi ollut: Testaa mikä eläin olet? Joskus ammoisina aikoina olikin (taisi olla TE-keskuksen) aika alkeellinen uratesti, jota tein varmaan kerran viikossa yläasteella – saaden aina erilaisen tuloksen. Halusin kovasti vastauksen siihen monen esittämään kysymykseen, mikä sinusta tulee isona?

Ensimmäinen Internet-viesti oli muuten "LO", kun ohjelmoinnin opiskelija yritti lähettää etäyhteydellä toiselle koneelle "LOGIN"-käskyä vuonna 1969. (Luonnollisesti mun oli tarkistettava tämä tieto nyt heti kun en muistanut, että mikä se olikaan ja milloin.)



Takaisin Emilie Wapnickiin. Hänen luoma multipotentialite-termi on mitä mahtavin kuvaamaan kaltaisiani innostujia ja hän on myös sanoittanut multipotentiaalisten vahvuudet. Mahtavia oivalluksia ovat esimeriksi, että olemme pitelemättömiä kun innostumme jostain ja nopeita oppimaan, emmekä pelkää opettelua, koska olemme tottuneita aloittelijoita. Hyviä puolia ovat myös innovointi ja nykyiseen työelämän kehitykseen liittyvä pirstaloituminen, joka ei pelota meitä.

Mikä minusta sitten tulee isona

Antti Tuiskukin sen tietää: "Ei, en ehkä halua tietää."

On mahtavaa, että olen löytänyt markkinoinnin pariin. Olen siis onnistunut löytämään minua kiinnostavan sektorin ja sen tarkemmin sitä ei tarvitsekaan tietää. Tällä kentällä nimittäin opittavaa riittää. Ja myös aiemmin oppimani asiat nivoutuvat mukavasti yhteen. Minulle on hyötyä niin blogikirjoittamisesta, valokuvaamisesta, alkeellisesta koodaamisesta, nippelitiedon etsimisestä, tapahtumatuottamisesta, analytiikasta ja videoiden editoinnista.

Arkipäiväisessä työssä minulle on etua laaja-alaisesta kiinnostuksesta, joka auttaa asiakkaiden tekstien kirjoittamisessa. Asiakkaat kun vaihtelevat aina maanrakennusalasta kampaamoihin ja teknologiayrityksistä päiväkoteihin.

Eläkeikäni taitaa olla tällä hetkellä joku 69 vuotta. En välttämättä näe itseäni digimarkkinoinnin alalla enää silloin. Millaista se edes sitten on. Joten urakehitys tulee olemaan varmasti hyvin mielenkiintoinen, enkä siis edes halua asettaa mitään uratavoitetta. Toivon sen olevan nousujohteinen sillä tavalla, että saan työskennellä monipuolisesti ja vaihtelevasti, aina uutta oppien.

Lue LinkedIn-artikkelini Multipotentiaalisten planeetta, jossa kerron tarkemmin kolmesta supervoimasta ja mitä hyötyä multipotentiaalisuudessa on tulevaisuuden työelämässä.


Tiedätkö sinä mikä sinusta tulee isona tai haluatko edes tietää? Tai tunnistitko itsesi multipotentiaaliseksi? Kommentoi alas tai Facebook-sivuilla. 


LinkedIn-profiilini löydät tästä. Tuu klikkaamaan connect ja verkostoidutaan, laita vaikka viestiä jos löysit mut blogin kautta.

You Might Also Like

0 kommenttia

INSTAGRAM | @lindsonja

Uusimmat postaukset