Sämpylät puuron jämistä

Heräsin eilen kirkkaasti ensimmäisenä ja päätin valmistaa poitsuille kunnon luksusaamupalan kynttilänvalossa, sillä tiesin pettymyksen olevan iso, niin isällä kuin pojallakin, kun lumet olivat sulanneet. Olen jostain syystä valvonut öisin paljon, eikä edellisyö tehnyt tässä poikkeusta. Eikä oma harmitus auttanut kun kuuntelin koko yön sateen ropisevan ikkunaan - ja tiesin, että niin pulkkailut kuin poitsun lumilautaharjoituksetkin siirtyvät jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

No, mutta joka tapauksessa se oli eilen se. Sen suurempia uusia suunnitelmia ei sitten edes lähdetty loppuloman ajaksi tekemään, sillä onhan nämä kotipäivätkin todella kivoja ja tosi spesiaaleja. Edes tuota perheen pienintä ei tunnu häiritsevän, että illalla vaihdetaan vain toinen yöpuku päälle kun edellinen oli jo koko päivän.




Haudutin aamiaispuuroa aika reilun satsin kun en tiennyt miten nälkäisiä kaiffareita koloista mönkii ja sitä jäikin noin puolet. Tein jouluksi ja vielä uudeksivuodeksi saaristolaisleipää ja ajattelin, että voisi tehdä välillä vaaleaa leipää ylijääneestä puurosta. E tykkää kokkailla ja oli heti innolla auttamassa kun vain mainitsinkin sämpylöiden teon. (Tosin tänään se into loppui yllättävän lyhyeen.)



Näihin jämäsämpyläpämpylöihin tuli suurinpiirtein tällaiset ainekset:

5 dl valmista hiutalepuuroa
1,5 dl kiehuvaa vettä
1 pussi kuivahiivaa (voi myös laittaa 50g tavallista)
3 rkl öljyä
n. 5 dl hiivaleipäjauhoja
n. 4 dl vehnäjauhoja
2 dl porkkanaraastetta (n. 2 keskikokoista porkkanaa)
Pieni ripaus suolaa

Jauhojen suhdetta voi luonnollisesti säädellä oman mielen ja näppituntuman mukaan, kuten myös suolaa sen mukaan miten suolaista puuroa olet valmistanut. Porkkanan voi jättää kokonaan pois tai voit tehdä vaikka juustosämpylöitä lisäämällä juustoraastetta (vaikkapa juuston jämistä, kunnon jämäsämpylät!) Sitten vain pyöritellään sämpylät kui tykkää ja paisto 225 asteessa n. 10 min.



En ole mikään velho keittiössä ja pitkästä aikaa muistin tuossa joulun alla varata kaappiin kuivahiivaa. Tykkään kyllä touhuta ja kokkailla kun on aikaa ja inspiraatiota, mutta pitää olla tämmöistä missä saa vedellä suurella pensselillä. Sellainen pikkutarkka fine dining ei ole ihan meikämartan juttuja. Erityisesti haluaisin panostaa näihin jämähommiin. (Tulihan sana "jämä" nyt tarpeeksi monta kertaa!)



P.s. Tuli kyllä parhaimmat sämpylät aikoihin! (Ihan taisi olla toiset tai kolmannet itse tehdyt vuoden sisään, että rima ei ollut korkealla, mutta jos nyt tekisi vähän nopeammin uudestaan.)

Kommentit

  1. Nää näyttääkin kyllä superhyviltä, nam! Ehkä mäkin innostun huomenna tekemään sämppäreitä sun inspiroimana.. Kiva blogi sulla btw!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! :) Kuin myös. Joo, ei sitä aina meinaa edes muistaa, että miten helppoa se tekeminen sitten lopulta onkaan. Ja hyvää!

      Poista
  2. Siis mähän vihaan ruoasta tulevaa hävikkiä ja vaikka itse sanonkin, niin olen aika kunkku keksimään käyttömahdollisuuksia hävikille! :) Joskus jopa yllätän itseni, heh. :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti