Uusi tuttavuus, Liedon Vanhalinna

Kävimme viime perjantaina, ennen Helsinki-reissua, Liedon Vanhalinnassa. Poikkesimme kauppareissulla kesäkahvila-kyltin houkuttelemana, emme tienneet sen johtavan Vanhalinnan kartanolle. Itse kahvilan tarjonta oli pieni pettymys kun odotin saavani jotain kesäherkkuja, mutta jätskitkin maistuivat kahvin kaverina ihan loistavasti. 

Harmi, ettei meillä ollut matkassa rattaita tai kantoreppua. Itseasiassa jälkimmäinen olisi ollut kaikkein paras ottaa Vanhalinnaan mukaan. Aivan kartanon kupeessa on suuri kallio, Linnavuori, jonne voi kiivetä. Urakkaa helpottamaan on tehty loivat, parin sadan askelman, portaat. E kiipesi ne helposti, mutta onnistuu varmasti myös pienemmiltä lapsilta. Näkymät oli aika huikeat ja matkalla ylös on merkattu myös merenpinnan korkeudet jääkauden jälkeen. (Lisää Vanhalinnasta ja Linnavuoren muinaislinnasta.)

Vanhalinna sijaitsee vanhan Härkätien varrella. (Hämeen Härkätie on tiettävästi syntynyt Aurajoen varrelle jo 800-luvulla, mutta varmoja todisteita on vasta keskiajalta.) Härkätien varrella matkalla Vanhalinnaan on Kuninkaan lähde. Pieni lähde, jonka kerrotaan olleen 1500-luvulla Kustaa Vaasan hevosten juottopaikka, kun kuningas kävi tarkastusmatkoilla. Härkätie kulkee myös mun kotipaikkakunnan läpi, mutta Vanhalinnan tieosuus on toinen lyhyistä Härkätien osista, joka on soratietä. Muutoin tie on päällystetty.

Härkätien historiaa olen jonkin verran lukenut, kun Koskella töissä ollessa matkailijat kysyivät. Jos kotimaan matkailu kiinnostaa niin Härkätien ajaminen päästä päähän voisi olla yksi hyvä vaihtoehto. Ja Liedon Vanhalinnassa poikkeaminen on helppoa, mutta kannattaa varata hetki kuitenkin aikaa museoon ja päärakennukseen tutustumiseen. Meillä jäi niin paljon näkemättä tuolla, että pitääkin tehdä uusintakierros vielä joku kerta.

Historian tuntien hikari kuittaa!

P.s. "Ohhoh! Oikeen porukkavene!" Kiljaisi E kun vanhan kirkkoveneen näki.

Kommentit

Lähetä kommentti